Niklas Natt och Dag
1794
Elävien haudasta
Pahuus ei ole jättänyt Tukholmaa.
1700-luvun lopun Tukholma on yhä korruptoitunut, sairas ja likainen. Niklas Natt och Dagin historiallisen trillerisarjan toinen osa kasvattaa kierroksia.
Nuori nainen löytyy hääpäivänään kuoliaaksi raadeltuna. Sanotaan että susilauma on hyökännyt. Ruotsinsalmen taistelun veteraani Mickel Cardell on ainoa, joka voi auttaa leskeä ja naisen omaisia. Hän painii kuitenkin omien demoniensa kanssa, ja kohdatessaan Tycho Cetonin, entisen orjakauppiaan ja nykyisen orpokodin johtajan, Cardell ymmärtää, että pahuus ei ole jättänyt Tukholmaa.
Samaan aikaan Erik Tre Rosor makaa Danvikenin sairaalassa lähellä pahamaineista mielisairaalaa. Hän kirjoittaa syyllisyyden piinaamana menetetystä rakkaudesta ja karkotuksestaan Ruotsin valtakunnan kaukaisimpaan kolkkaan, Antillien Saint Barthélemyn saarelle. Siellä Gustavian satamakaupungista on kasvamassa Länsi-Intian orjakaupan keskus.
Natt och Dagin Tukholmassa ihmishenki ei ole killinginkään arvoinen eikä keneenkään voi luottaa. 1974 kuohuttaa lukijan mieltä aina viimeiseen virkkeeseen saakka.